Olemmeko kaikki historioitsijoita? 3


Osallistuin Historiantutkimuksen päiville Joensuussa 22.-24.10. Esiinnyin paneelissa Everyone a historian? User generated contents, participatory archives and history making in the digital age yhdessä Turun yliopiston tutkijoiden Anne Heimon ja Silja Laineen kanssa.

Esityksessäni kerroin ensin työstä, jota Wikimedia-liike tekee yhdessä arkistojen ja museoiden kanssa: järjestämme muokkaustapahtumia – editathoneja ja wikipajoja, autamme aineistojen avaamisessa – lisensoinnissa ja lataamisessa Wikimedia Commonsiin sekä uusimmasta haasteestamme, Wikidatan käytön omaksumisesta yhdessä muistiorganisaatoiden kanssa.

Kerroin myös Wikimaps-projektista, jossa autamme arkistoja lataamaan karttoja Wikimedia Commonsiin ja jatkamaan niiden hyödyntämistä Commonsin yhteydessä saatavilla olevilla työkaluilla. Tim Watersin Wikimaps-projektissa jatkokehittämä MapWarper on myös Kansallisarkiston ja Linked Data Finlandin käytössä. Teknistä ideointia on tehty myös hackathoneissa, kuten helmikuun Wiki Loves Mapsissä.

Esityksen varsinaisena aiheena oli historiallinen tutkimustyö, jota amatöörihistorioitsijat ja akateemiset historiantutkijat voisivat tehdä yhdessä. Väitän, että Wikimedia on pitkälti ihanteellinen ympäristö sellaiselle vuorovaikutukselle, mutta se ei vastaa kaikkiin tarpeisiin. Paikallishistorioitsijan tai sukututkijan on voitava tallentaa ja esittää asioita, jotka eivät ole vielä valmiita Wikipediaan. Aiheet eivät ylitä merkittävyyskynnystä tai tutkimuksen aineistona on käytetty julkaisemattomia lähteitä.

Mitä sitten tarvitaan? Olemassaolevien alustojen taitavaa yhdistämistä, uusia toimintatapoja vai uusi alusta?

Wikimedia Suomella on suunnitelmia haastaa museot ja arkistot avaamaan itsenäisyyteen johtavilta vuosilta ja sisällissodan ajalta aineistoa ja pyytää samalla yksityishenkilöitä osallistumaan jakamalla yksityisaineistoja: valokuvia, kirjeitä tai tarinoita. Kollektiivisen tutkimustyön konkreettisimmat hedelmät kuuluvat Wikipediaan ja Wikimedia Commonsiin, mutta tutkimusprosessi tapahtuu jossain sen ulkopuolella.

Digitaaliset ympäristöt ja harrastajien tekemä historiantutkimus herätti keskustelua myös tapahtuman loppupaneelissa. Haluan näin jälkikäteen esittää oman kommenttini paneelissa esitettyyn huoleen Wikipedian artikkeleiden sattumanvaraisesta painottumisesta yhteen näkökulmaan:

Hyvät historiantutkijat. Osallistukaa Wikipedian muokkaamiseen! Wikipedia on Suomessa 5. vierailluin verkkosivusto. Se on jokaisen ensimmäinen osoite etsittäessä tietoa uudesta aiheesta. Asiantuntijoiden lisäämä tieto parantaa ja rikastaa Wikipediaa ja kansalaisten saamaa kuvaa artikkelien käsittelemistä aiheista. Wikipedian artikkelien lähteistämiseen on Wikipedissa tiukka kulttuuri. Artikkelissa ei saa tehdä alkuperäistutkimusta, vaan väitteiden on peustuttava luotettaville julkaistuille lähteille. Wikipedia johdattaa lukijat tutkijoiden julkaisemille alkuperäislähteille viitteiden kautta.

Amatöörit rakastavat sitä mitä tekevät. Wikipedia kertoo amatööristä näin: “Sanana amatööri perustuu latinan verbiin amare, rakastaa. Tästä johdettu amator, kirjaimellisesti “rakastaja”, viittaa siihen, että amatööri voi suhtautua intohimoisesti (ammattilaista intohimoisemmin) kiinnostuksensa kohteeseen, harrastukseen.”

Esitelmäni teksti ja presentaatio.

Kuva: HS Tammerfors 1, Hugo Simberg 1905, CC BY 4.0, Kansallisgalleria via finna.fi


Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *

3 thoughts on “Olemmeko kaikki historioitsijoita?

  • Jyrki Lehtinen

    Toinen presentaatio samasta aiheesta on tässä:

    https://wikimania2014.wikimedia.org/wiki/Submissions/Wikimedia_projects_as_a_publication_platform_for_local_heritage_resources

    Kyseessä on Wikimania London 2014 -konferenssiin tarjottu (mutta ei hyväksytty) esitys, jossa esitellään Wikimedia-projektien käyttömahdollisuuksia kotiseutujulkaisemissa ja annetaan esimerkkejä Suomesta. Asiantuntijat, jos heitä satuu olemaan lukijoissa, voinevat tuossa annetuista esimerkkilinkeistä arvioida, miten hyvin yksipuolisuutta on onnistuttu välttämään.

  • Jyrki Lehtinen

    En tiedä, onko meillä nykyisissä Wikipedian aktiivimuokkaajissa yhtään historian alan ammattilaista, ainakaan niistä, joita tiedän, en muista yhtään, vaikka jokusia muiden alojen tohtoreita ja tietokirjailijoita lieneekin.

    Kuitenkin etenkin arvioiduissa artikkeleissa (lupaavat artikkelit, hyvät artikkelit, suositellut artikkelit) on käytössä vertaisarviointimenettely, jossa artikkeleita arvioidaan arvioinnin tasosta riippuen joko kevyemmällä tai perusteellisemmalla vertaisarvionnilla arviointiin osallistuvien wikipedian muokkaajien toimesta:

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Wikipedian_artikkelien_laadun_arviointi

    Huomiota kiinnitetään tällöin muun muassa aiheen käsittelyn kattavuuteen, tasapainoosuuteen ja neutraaliuteen sekä käytettyjen lähteiden riittävyyteen, laatuun, edustavuuteen jne. samoin kuin lähteisiin viittaamiseen ja artikkelin historiaan. Samalla arvioidaan myös kieltä, tyyliä, kuvitusta, jäsennystä jne.

    Erona tieteelliseen vertaisarviointiin on kai lähinnä se, että vaikka yleistietämyksessä ja yleisessä tieteellisestä kirjoittamisesta tai lukion äidinkielen tutkielmasta tutussa viittauskäytännössä suomenkielisessä wikipediassa on varsin hyvä krittinen massa, niin tohtorin tai maisterin tutkinnon suorittaneita tai alaa yliopistossa opiskelleita muokkaajia ei aina ehkä riitä ihan joka aihepiiriin, vaikkakin kyllä joihinkin. Mutta jos on yhdeltä alalta oppinut tieteellisen kirjoittamisen ja viittaamisen periaatteet, niin se auttaa populaarin tekstin tuottamisessa lähteiden perusteella myös muulta alalta. Eli oikeastaan asiantuntemuspohja on aika lailla sama kuin kaikkein parhaimmassa ammattilaisten ja harrastajien yhdessä tekemässä kotiseututyössä tai luonnonsuojelutyössä vanhastaan reaalimaailman puolella.

  • Jyrki Lehtinen

    Tästä Wikipedian vertaisarviointiprosessista on maailmalla kirjoitettu myös kokonainen kirja, jonka kirjoittaja nykyään kai toimii antropolgian professorina:

    https://wikimania2014.wikimedia.org/wiki/Submissions/Common_Knowledge%3F_An_Ethnography_of_Wikipedia_%28On_Trust,_Distrust,_Betrayal_and_Loyalty%29

    Siinä ajatuksena on juuri se, että wikipediassa ainoa keino ratkaista se, kuka on oikeassa, on arvioinnin perustaminen argumentteihin, ei henkilöön. Tämähän johtuu suoraan myös Wikipedian tarkistettavuusperiaatteessa: alkuperäinen tutkimus tulee julkaista muualla, eikä kukaan siis voi puhua Ex Chatedra.

    Näin wikipediaan kirjoittava asiantuintija voi siis muuten kirjoittaa yksinkertaisesti ja yleistajuisesti mutta erona esimerkiksi kolumnin tai sanomalehtikirjoituksen kirjoittamiseen on, että jokaisen väitteen, jos halutaan kirjoittaa hyvin, tulee perustua aiemmin muualla julkaistuihin lähteisiin joihin myös viitataan. – Siis ihan sama mitä on opetettu perusopinnoissa tieteellisestä kirjoittamisesta.

    Paitsi tarkistettavuutta, tämä palvelee myös lisätietoa etsivää lukijaa ja muita muokkaajia, jos he esimerkiksi haluavat laajentaa tai päivittää artikkelia. Kun näitä periaatteita pyrkii noudattamaan, saa yleensä muokata varsin vapaasti.