Wiki pienelle historialle


Elämme kummallisessa ajassa. Meillä on ennätyksellinen määrä historiallista kuva-aineistoa, joka on suljettuna laitoksiin ja laatikoihin, lukittuna tekijänoikeuksilla, tietosuojalla tai vangittuna valokuvaemulsioon. Kaikki haluaisivat koota pirstaleisen mediamaiseman paloista oman historiansa koosteita ja säikeitä, tutkia ja tarkkailla niitä yhdessä, vaihtaa palasia ja vihjeitä toistensa kanssa.

Se ei ole kuitenkaan ihan niin helppoa. Vaikka sosiaalisessa mediassa kuvat kulkeutuvatkin, oman lainsäädäntömme mukaisia keinoja noudattaen se ei olisi mahdollista.

elantomansikkaMonet kuvat ovat vielä tekijänoikeuden alaisia, vaikka yhä useampi muistiorganisaatio jo avaakin aineistoja avoimen lisenssein tai täysin avoimesti. Se olisikin välttämätön ensiaskel.

Valokuvassa esiintyviä ihmisiä suojaa tietosuojalaki. Kukin valokuva on osa henkilörekisteriä. Laissa on poikkeukset historiallista tai tieteellistä tutkimusta, tilastointia, viranomaisen suunnittelu- ja selvitystehtäviä, henkilömatrikkelia ja sukututkimusta varten. Ja erityiset rajoitukset etnistä alkuperää, vakaumusta, rikostaustaa, terveydentilaa, seksuaalista suuntautumista ja sosiaalihuollon tarvetta suojaamaan. Julkisuuslain mukaan yksityisten tietojen suoja on voimassa 50 vuotta asiaa koskevan henkilön kuolemasta, tai 100 vuotta, jos sitä ei tiedetä.

Mutta kukin henkilö voi antaa yksiselitteisesti suostumuksensa henkilötietojensa käsittelylle.

Elannon ravintolan n:o 4 (ns. Siltalan ravintolan) kahvila, taustalla ravintolasali, Tuntematon valokuvaaja 1935, Helsingin kaupunginmuseo, CC BY 4.0

Mikrohistoriawiki

Olemme tehneet paljon työtä Wikimedia-projektien parissa, jonne on mahdollista kuvailla asioita tekstinä, tallentaa kuvia ja dataa. Katveeseen jäävät yksityisemmät, paikallisemmat ja vähäpätöisemmät aiheet, ja niitä varten olemme alkaneet kehittää konseptia mikrohistoriawikistä. Sen ajatus on, että käytämme kaikkia samoja teknologioita ja yhdistämisen mahdollisuuksia, mitä avoimissa alustoissa on, mutta teemme sen mahdolliseksi myös merkityksettömämmille aiheille. Samalla tulemme testaamaan uusia tekniikoita, joilla aineistoja voi tutkia ja yhdistellä, ja toivomme, että niitä voisi sitten ottaa käyttöön myös näissä laajemmissa kansainvälisissä projekteissa. Projekti on vasta suunnitteluvaiheessa.

Sivuja henkilöistä ja paikoista

Mikrohistoriawikiin luodaan ensin Wikidatan avulla automaattisesti sivut kaikista Suomen paikoista ja Suomessa vaikuttaneista henkilöistä, joista Wikidatassa on merkintä. Wiki hakee sivulle avointa tietoa näistä aiheista Wikipediasta, Wikimedia Commonsista, Wikidatasta, OpenStreetMapistä ja muista wikiin liitetyistä avoimista arkistolähteistä. Wikiin voi luoda varjoartikkeleita samoista aiheista, esimerkiksi jonkun vähemmistön itse kirjoittaman historian paikasta. Jokaiseen aiheeseen voi lisätä omakohtaisia muistoja tai muuta aineistoa, jota on luvallista julkaista. Myös uusia aiheita voi luoda, kuten henkilöitä ja paikkoja. Silloin tarkistetaan, onko aihe jo Wikidatassa ja tarvittaessa se luodaan, tai tehdään vain paikallisena, jos se ei sovellu Wikidataan.

Tietosuojan osalta lähdemme liikkeelle varmoilta alueilta kohti harmaita. Alkuun on varmasti soveliasta tuottaa sisältöä yli 50 vuotta sitten kuolleista ihmisistä tai yli 100 vuotta vanhoista tapahtumista. Elävistä julkisuuden henkilöistä voi tuottaa sisältöä, joka ei loukkaa, sekä henkilöiden omalla suostumuksella.

Kanava kuvien ja muun aineiston lisäämiseen

Wiki näyttää kaikki aiheeseen liittyvät kuvat Wikimedia Commonsista ja avoimista wikiin liitetyistä arkistoista. Sinne voi myös lisätä kuvia. Tavoitteena on ohjata uudet kuvat Wikimedia Commonsiin, jos ne ovat tekijänoikeuksiltaan avoimia, tai muihin yksityisiin palveluihin, jos niissä on sensitiivistä tietoa.

Tiukka tietosuoja on este mielekkäiden historiaa käsittelevien palveluiden tuottamiselle. Esimerkiksi muistiorganisaatiot eivät voi julkaista valokuvakokoelmia, joissa esiintyy mahdollisesti elossa olevia ihmisiä. Joukkoistaminen ei ole mahdollista, koska sensitiivistä aineistoa ei ole resurssipulan takia voitu seuloa pois. Paikallisten historiallisten kuvien tunnistaminen ja selaaminen on sekä muistiorganisaatioiden mukaan että Facebook-ryhmiä seuraamalla hyvin tärkeä kiinnostuksen kohde.

Haluamme kehittää julkaisuoikeuksien selvittelymekanismia, jonkinlaista luvankysymisprosessia, jossa kuvat voivat siirtyä yksityisestä tilasta julkiseen, kun tekijänoikeudet ja julkaisuluvat on selvitetty.

Helsingin kaupungin kartta vuodelta 1925.

Helsingin kaupungin kartta vuodelta 1925. Aineiston ylläpitäjä on Helsingin kaupungin tietokeskus ja alkuperäinen tekijä Helsingin kaupunginarkisto / Kaupunkisuunnitteluvirasto, asemakaavaosaston arkisto. Aineisto on ladattu Helsinki Region Infoshare -palvelusta 02.11.2016 lisenssillä Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0).

Työkaluja aineiston analyysiin

Kokoamme wikiin MediaWikin yhteydessä toimivia työkaluja arkistoaineiston analysoimiseen. Valokuvista voi tunnistaa henkilöitä, niitä voi sijoittaa kartalle tai päätellä kuvausajankohtaa. Vanhat kartat voidaan sijoittaa koordinaatteihin ja niiden nimistöä voidaan kerätä. Historiallisisten painotuotteiden ja käsinkirjoitettujen asiakirjojen tai kirjeiden tulkitsemisen lisäksi tekstiä voisi äänittää tai nuoteista laulaa.

Työkaluja aineiston käyttämiseen

Aineisto rikastuu jo pelkästään tuomalla palasia yhteen eri paikoista. Palaset hakeutuvat toistensa luo, mutta niitä voi sommitella itsekin eri työkaluilla. Paikkatiedoista voi rakentaa kertomuskarttoja, kuvat voi järjestää kuvakertomuksiksi. Haastattelun tai vaikka ääneen luetun kirjeen voi kuvittaa valokuvilla ja videokatkelmilla. Aineistoista voi tehdä kännykkäsovelluksia tai joukkoistuspelejä.

Yhdessä

Wiki tehdään kohtaamispaikaksi. Yhteisössä voi olla mukana sekä yksityishenkilöitä että muistiorganisaatioita, mutta aina omalla nimellä. Norjalainen Lokalhistoriewiki on todennut, että omalla nimellä toimiminen pudottaa vandalismin ja huonon käytöksen lähes nollaan. Wikiin voi perustaa paikkakohtaisia tai temaattisia yhteisöjä. Muistiorganisaatiot voivat ottaa roolin neuvonantajana itselleen läheisissä aiheissa. Yhteisöt voivat järjestää tapahtumia online tai oikeassa elämässä.

Wikiin ovat tervetulleita niin ammattimaiset tutkijat kuin amatööritkin, jotka vastavuoroisesti auttavat toisiaan eteenpäin tiedon tutkimisessa ja tulkitsemisessa. Vastavuoroisuuden lisäksi pitäisi puhua myös yhteisestä, jaetusta kulttuuriperinnöstä, jota tarkastelemme eri tavoin. Tutkija palvelee akateemisen yhteisönsä tarpeita, vanhan talon ostaja tai sukuhistoriikin kirjoittaja katsoo historiaa kapeasti, mutta tarkasti. Tiedon tuotannossa kaikki eri tavoin pätevöityneet voivat siihen ottaa osaa omista lähtökohdistaan ja omien motiiviensa ajamana, samalla auttaen muita omissa tavoitteissaan.

Päivän lista 30.9.-6.10.1934, Elannon Kansanravintolat, Helsinki, Hotelli- ja ravintolamuseo, CC BY-ND 4.0

 

 

 

 

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *